Oras Tynkkynen
@orastynkkynen.bsky.socialYK:n ilmastokokous Bakussa #ilmastoCOP29 päättyi tänään reippaasti yliajalla.
Kokous kärsi monista ongelmista, mutta sai kuitenkin aikaan joitakin päätöksiä - tärkeimpänä kv. ilmastorahoituksesta.
Ketjussa nostoja ja arvioita 🧵
1/20
YK:n ilmastokokouksessa sopu rahoitustavoitteesta - Ympäristöministeriö
ym.fi
Bakun kokouksen tärkein tehtävä oli päättää uudesta tavoitteesta kv. ilmastorahoitukselle.
Aiemmin oli sovittu, että rahoitusta piti saada eri lähteistä liikkeelle yhteensä 100 mrd. $/v. vuoteen 2025 asti.
Nyt piti siis linjata, mitä tehdään vuodesta 2025 eteenpäin.
2/20
Kokouksessa hyväksyttiin uudet tavoitteet kv. ilmastorahoitukselle vuoteen 2035.
Päätavoitteita on kaksi, eikä niiden erojen hahmottaminen välttämättä ole ihan yksinkertaista.
3/20
unfccc.int
1) Teollisuusmaiden johdolla pitää kehittyville maille saada koottua vähintään 300 mrd. $/v.
ja
2) Kaikista lähteistä yhteensä pyritään saamaan kokoon vähintään 1 300 mrd. $/v.
4/20
Molemmat tavoitteet koskevat vuotta 2035, kattavat sekä julkiset että yksityiset lähteet ja koskevat ilmastorahoitusta kehittyville maille.
Joitakin olennaisia erojakin on.
5/20
300 mrd. $:n tavoite on sitova, sillä se on kirjattu muodossa "decides" (päättää).
1 300 mrd. $:n tavoite on ei-sitova, koska muotoilu on löysempi "calls on" (kutsuu tai pyytää).
6/20
300 mrd. $:n tavoitteessa puhutaan laajasta kirjosta rahoituslähteitä.
1 300 mrd. $:n tavoite viittaa _kaikkiin_ julkisiin ja yksityisiin lähteisiin.
Siihen voitaisiin siis kaiketi laskea mukaan myös kehittyvien maiden oma rahoitus?
7/20
COP29: What is the ‘new collective quantified goal’ on climate finance? - Carbon Brief
As nations assemble at COP29 in Baku, Azerbaijan, one issue is expected to dominate the...
www.carbonbrief.org
Miksi kv. ilmastorahoitusta sitten oikein tarvitaan?
Tähän on kaksi pääasiallista syytä.
Toisesta perusteesta ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä, jos kuitenkin hyväksyy toisen.
8/20
Ensinnäkin kyse on oikeudenmukaisuudesta.
Rikkaat maat ovat aiheuttaneet suhteettoman suuren osuuden tähänastisesta ilmaston kuumenemisesta ja siten sen haitoista.
Aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti rikkaiden maiden pitäisi myös vastata aiheuttamistaan tuhoista.
9/20
Samat perusteet pätevät vanhojen teollisuusmaiden ohella hyvätuloisiin ja runsaspäästöisiin nouseviin talouksiin, kuten Etelä-Koreaan, UAE:hen ja Israeliin.
Siksi yksi Bakun isoista kysymyksistä oli, miten rahoittajamaiden joukkoa saataisiin päivitettyä.
11/20
Tulokset jäivät laihoiksi.
Päätös tyytyy vain kannustamaan kehittyviä maita osallistumaan rahoitukseen vapaaehtoiselta pohjalta.
12/20
Kv. ilmastorahoituksen huomattava kasvattaminen on poliittisesti haastavaa tilanteessa, jossa moni maa (ml. Suomi) päinvastoin leikkaa kehitysyhteistyöstä.
Siksi keskustelussa on peräänkuulutettu myös uusia rahoituskeinoja, kuten kv. veroja.
13/20
Bond Trades, Business Travel Targeted in COP29 Finance Push
Influential climate leaders such as Barbados Prime Minister Mia Mottley are searching for new ways to raise cash to fight global warming.
www.bloomberg.com
Tässäkin suhteessa Bakun päätös jäi tussahdukseksi.
Vaihtoehtoiset ja innovatiiviset lähteet kyllä mainitaan.
Mitään konkretiaa niiden edistämisestä päätös ei kuitenkaan sisällä.
14/20
Merkille pantavaa päätöksessä on myös se, että siinä vaaditaan toistuvasti rahoittajilta toimia rahoituksen saamisen helpottamiseksi.
Vastaanottajamaiden velvollisuudet läpinäkyvyydestä, raportoinnista, väärinkäytösten torjunnasta ja vaikuttavuudesta sivuutetaan kevyesti.
15/20
Bakussa päätettiin parista muustakin asiasta.
Joustomekanismien säännöt saatiin vihdoin maaliin.
Sukupuolten tasa-arvon ja alkuperäiskansojen osallistumisen edistämiselle saatiin jatkoa.
Päästövähennyksissä ei sen sijaan edetty.
16/20
unfccc.int
Ilmastokokouksia arvioidessa on tärkeää katsoa myös virallisten valtioidenvälisten neuvottelujen ulkopuolelle.
Bakuun saatiin korotetut päästötavoitteet kahdelta isolta saastuttajalta, UK:lta ja Brasilialta.
Vastaavat pitäisi saada muilta mailta.
17/20
COP29: Five key takeaways from Brazil’s 2035 climate pledge - Carbon Brief
Brazil’s new climate pledge, launched at the COP29 climate summit in Baku, aims to cut greenhouse gas emissions by as much as two-thirds by 2035 compared to 2005 levels.
www.carbonbrief.org
Bakun kokousta leimasi myös arvostelu järjestäjämaata kohtaan.
Azerbaidžan on harvainvaltainen fossiilitalous, joka rajoittaa kansalaisvapauksia ja kuormittaa ilmastoa raskaasti.
Maata pidettiin myös yksinkertaisesti huonona kokouksen puheenjohtajana.
18/20
Bakun kokouksen anti jäi kokonaisuutena vaatimattomaksi.
Toki odotukset olivat niin lattiatasolla, että tulosta voi pitää myös jonkinmoisena myönteisenä yllätyksenä.
Ainakin kokous sai aikaan päätöksiä eikä päättynyt kokonaan tuloksettomana.
19/20
Samalla on selvää, että YK:n ilmastokokouksilta on turha odottaa mahdottomia.
Vaikka kv. ilmastopolitiikkaa tarvitaan, yksin se ei pitkälle kanna.
Rinnalle tarvitaan vahvaa kansallista ilmastopolitiikkaa, teknologiaa ja markkinoita sekä kansalaisyhteiskunnan painetta.
20/20